19. joulukuuta 2012

Lumi se on joka joulun tuo

Tänä kyseisenä keskiviikkona, sattumalta kahden nukutun yön päässä kotiinlähdöstä!!, olen ollut menemättä mihinkään ja tuntenut tosi vahvan joulufiiliksen. Tehokkaaksi voisin silti itseäni kutsua, sillä olen saanut erityisen paljon tänään aikaan: paketoinut synttärilahjan, kirjoittanut joulukortteja, kutonut lapaset ja viimeistellyt ne, eikä kello ole vielä kahtakaan - unohtamatta sitä, että olen ollut töissäkin jo kolme tuntia. Totta kai, tämä iloinen joulun tunne tuskin olisi mitään ilman maailman suloisinta joulun lähettilästä [Tonttu Toljanteria tietenkin].

Niin kotiinlähdön ja kotijoulun kuin täällä kokemani toisenlaisen ei-kuitenkaan-aivan-joulu-joulun inspiroimana tulin miettineeksi, mikä oikeastaan tekee joulun. Koko sanassa joulu on jotain hyvin kutkuttavaa, ja on kiinnostavaa miettiä, mistä se oikein johtuu. Johtuuko se todella muistoista, lapsuuden jännittävästä odotuksesta ja lahjoista - ovatko ne värittäneet sanan joulu sen nykyään taustalla sointuvaan tunnelmallisuuteen? - vai onko joulun sointi jonkin muun ansiota?


Teidän puolestannehan en tietenkään voi sanoa, mutta minulle joulussa soi tunnelmallisuus, kaihoisa rauha ja aina eräänlainen toiveikkuus - ehkä se on toive siitä, että tuleva joulu tuntuisi taas siltä kuin se lapsena tuntui, tai sitten se on vain niinkin yksinkertaista kuin se, että toivoo joulun onnistuvan, mutta siellä se aina soi. Toivo. Tätä mietittyäni halusin päästä konkreettisesti joulun ytimeen, ja niinpä kyhäsin kasaan asioita, joita ilman minulla ei olisi joulua eikä liioin sen toiveikkuuttakaan. Puuttuuko sieltä jotain teille olennaista?

Glögi - Ei joulua jos ei glögiäkään. Tämä on se, joka marraskuun lopun pimeässä tuo ensimmäisen joulun hetken olohuoneeseen. 
Neilikan, kanelin ja inkiväärin tuoksu
Joulutortut - Luonnollisesti. Olen niin perinteinen, että joulu ei ole joulu ilman torttuja. Repertuaaria olen tosin onnistunut laajentamaan luumuhillon ohella jopa omena-kanelihilloon. Progress!!
Joululaulut - White Christmas ja Varpunen jouluaamuna. Muuta en edes tarvitsisi.
Jouluvalot, pimeys, kynttilät - Siinä sitä tunnelmaa.
Suklaa - Tietenkin.
Erityisen tärkeää on lumi ja huurteiset puunoksat. Täällä kaatosateen ja joulukuisen ukonilman maassa sen huomaa: lumi se on joka joulun tuo. Niin valitettavan yksinkertaisesti. Ilman lunta ei vain tunnu oikealta.
Samu Sirkan joulutervehdys - Tästä en ole suostunut luopumaan enkä tule sitä koskaan tekemäänkään. Samu Sirkkaa ilman joulu on vajaa. Olen kerran kokenut sen, että Samu jäi näkemättä, enkä halua toistamiseen kokea.


Minun jouluni viimeistelee perhe ja oma rauha. Jouluna ollaan kotosalla ja rauhoitutaan, eikä liikuta mihinkään, jos ei haluta. Syödään hyvin ja juodaan lämmintä ja päivitellään, miten se joulu taas niin nopeasti tuli. Ja meni.

Vielä se on kuitenkin tulossa, ja sitä odotellessa hypetetään, miten mahtavaa se on. Plus, että 2 PÄIVÄÄ ENÄÄ, ja sitten sanon Hohohoo, joulu ja Suomi!!!

Laters, everyone!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti