Minä muutan pohjoiseen.
Tai ainakin pohjoiseen tämän kaupungin mittakaavassa, sillä 1.7. vaihdan kotimaisemaa täältä etelän lämmöstä Höyhtyältä pohjoisen viimaan Koskelaan, jossa tällä kertaa varsin onnekkaan oven numero 13 takana minua odottaa pieni yksiö ja oma rauha. En sano toki sillä, etteikö täällä kotona olisi rauhaa, mutta tiedättehän, oma rauha. Sellainen, oma. Odotan sitä, että saan jättää laukkuni keskelle olohuonetta tai nenäliinan olohuoneen pöydälle jos niin haluan, ilman että se saa tämänhetkisten kanssa-asujieni sisäiset patoumat avautumaan joka päivä. Ne on niitä pikkujuttuja, joilla on valtava merkitys. Kuulemma. Ja yhdentoista päivän päästä niistä määrään minä.
Kylään saa tulla koska vain, paitsi ehkä soitto yllätysvisiittiä ennen olisi paikallaan, niin että minäkin olisin varmasti paikallani ottamassa teidät vastaan. Varautukaa vain sitten, että minun kotonani se nenäliina saattaa olla siinä olohuoneen pöydän nurkassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti