Lontoon tematiikkaa

Tiedättekös mitä?

Olen taas Lontoo-elämäni kunnossa, sillä olen. sairas. taas. Onko enää edes yllätys, kun tämä taitaa jo olla neljäs kerta Lontoo-kuukausieni aikana? Hienoa se, että muistan viimeiseltä neljältä kuukaudelta bigbenit ja oxford streetit, nenäliinat, kuumemittarin ja Day & Night Nurse Pillsit... Cool. Olen käytännössä ollut koko ajan sairas täällä, ja siitä onkin alkanut muokkautua aivan itsenäinen teema tälle hurjalle välivuodelleni. Voin kolmen kuukauden päästä katsoa taakseni ja todeta, että seitsemää kuukauttani täällä kuvaavat parhaiten sanat elämäntäyteinen, upea ja kuumeinen. Mikäs siinä tosin; jos kehoni tuntee tarvetta rauhoittua hetkeksi, niin olkoon niin. Rauhoitutaan sitten!

Ystäväni antoi tosin oikein houkuttelevan neuvon surkuteltuani ensin, miten alkaa jo turhauttaa se, että joudun viettämään neljättä päivää neljän seinän sisällä pääsemättä lähtemään minnekään [aeoöigsjvroöhnfdköangfka voi itku!!]. Hän kehotti lukemaan, katsomaan elokuvan ja nukkumaan. Ja uskokaa vain, se on herkullisimman kuuloinen ehdotus pitkään aikaan. Juuri sitä mitä tarvitsen. Ja jos vielä heittäisin pakkaan joulunaikaiset glöginloput, vähän suklaata ja parasetamolia, niin kyllä vaan. Niillä tauti taantuu. Lääkkeet siis vaan naamaan, ja perheen leffahyllylle tieni käyp! Siija leitö.